Sisäänmuutto rantatorppaan

No niin, homma haltuun! Hetki on koittanut kertoa sisäänmuutosta pieneen torppaamme! On meinaa niin paljon raportoitavaa, ja alkaa tässä torpparikin ohuesti nolostua kun on ollut niin sanaton näissä merkeissä;)

Mutta nyt hieron hieman muistinystyröitä alkuunsa, jotta muistaisin nuo kuukauden takaiset tunnelmat. Onneksi on kuvamateriaalia, niin pääsee helposti niihin muisteloihin. Tämän projektin perusteellinen dokumentointi on niin terveellistä, koska ei osaisi muuten reflektoida mitä kaikkea tämä matka on pitänyt sisällään. Sitä elää niin tiukasti kiinni nykyhetkessä ja pohtii seuraavia edessä olevia haasteita.

Lähdimme juhannuksen aatonaattona matkaan. Olimme molemmat olleet töissä ja sen jälkeen pakkasimme melkoisen kuorman tavaraa mukaan. Onneksi olimme saaneet lainaan kälyn peräkärryn, jonne tipahti koko kuorma. Sinne saatiin; vuodesohva, piironki, grilli, klaffipöytä, 5 kpl tuoleja, jääkaappi, mattoja, patjoja jne. Mikä helpotus, koska nyt tiedämme myös että vapautimme rutkasti varastotilaa kotona.

 

Image 30.06.2014 09.43.28 0578

Aikamoinen palapeli oli saada kaikki nätisti ja turvallisesti aseteltua. Mutta kaikki mahtui, mikä oli parasta.

Lähtö oli suunniteltua myöhäisempi, mutta toisaalta ihan hyvä, koska vältyimme pahimmilta ruuhkilta. Perille saavuttumme, meitä toivotti tervetulleeksi sadekeli….argh…. Ei ollut ihan suunnitelmissa kantaa kuormaa torppaan sisään mutaisen polun kautta. Sisällä torpassa kaikki oli niin neitseellistä, puhdasta ja uutta hohtavaa. Noh, sitä ei kestänyt sitten kauaa 😉

Saimme kuitenkin suhteellisen nopeasti vähäiset kalusteet paikoilleen ja huomattiin välittömästi, että sisutuksen tulee olla minimalista kalusteiden suhteen. 24 neliöön mahtuu hyvin rajallinen määrä, mutta onneksi kaikki tarpeellinen.

 

Image 30.06.2014 09.42.41 0575

Oli aika juhlistaa sisäänmuuttoa, kuplia lasiin! Tässä pöytä vielä sivusuuntaan, mutta käänsimme sen seuraavana päivänä eri suuntaan.

Olemme sittemmin palauttaneet 1 tuolin kotiin, koska mitään ylimääräistä ei kannata pitää tiellä. Vanha ruokapöytä on myös hieman ylimitoitettu tilaan, mutta koska se on niin tärkeä ja rakas, niin se saa vielä ilahduttaa meitä läsnäolollaan. Toisin sanoen seuraavaan siihen ”vähän isompaan torppaan” tehdään varmaan oma paikka, sen mittojen mukaisesti oleva tila. Mutta ei kannata vielä udella siitä sen enempää, koska se tapahtunee vasta ”sitten joskus” kun – sanotaanko, että taskut eivät ole niin reikäset. Keskitytään nyt tähän pieneen sulottareen ensin 🙂

Oli aika epätodellinen tunne alkaa asumaan torpassa, jota on vuoden verran rakentanut lankku ja naula kerrallaan. Suojassa, jonka jokaisen nurkan tuntee läpikotaisin ja vielä voi nähdä niitä muistikuvia kun heiluttiin koleassa säässä ylhäällä rakennustelineissä taistelemassa esim. metallivanteen kanssa ja pressut lepattivat ärsyttävästi päin naamaa.

Image 30.06.2014 09.41.21 0569

Ikkunalistoista ei tietoakaan, mutta vieraskirja on! Retrohenkinen ilopilleri löytyi Tigeristä.

Ehkä se epätodellinen tunne  johtuu osaltaan siitä, että tietää kuinka paljon vielä tehtävää on. Eli ei tunnu että homma olisi valmis, vaan on ikäänkuin muuttanut sisään raksalle, eikä siihen unelmien rantatorppaan?

Olimme myös hairahtuneet uskomaan, että elo tapahtuu ihanan kesäisissä merkeissä, jolloin eläminen on pitkälti ulkona. Ulkona voi valmistaa herkullista ruokaa grillillä ja tiskata ihanassa aurinkoisessa säässä. Kuinka väärässä olimmekaan! Ensimmäinen viikko oli kylmää, sateista ja tuulista!

Heti alkuun huomasimme kuinka haasteellista meillä oli saada hyvä tuli, joka takaisi lämmintä vettä….Grillillä ei keitellä vettä ja olimmekin sijoittaneet halpamyymälästä hankittuun siirrettävän kaasukeittimen.

 

Image 30.06.2014 09.40.21 0565

Pikku arkihaasteita, kun ulkona tuulee ja lämmintä vettä pitäisi saada.

Alku oli hyvin paljon sopeutumista puolivalmiiseen. Meillä ei ollut kunnollista keittiötä ja sisällä oli vielä tekemistä. Huomasimme ensimmäisten päivien aikana, että meidän tuli priorisoida eri tavalla tulevat tehtävät. Päätimme nopeasti, että toteutammekin keittiön alkumetreillä. Se olikin hyvin huvittavaa, kun olin vielä ihan hakoteillä millainen siitä tulisi tulla. Jotain ideaa, muttei mitään konkreettista. Yllätys oli suuri, koska miehestäni heräsi jokin piilossa ollut keittiösuunnittelija ja kas pääsimme nopeasti eteenpäin.

Jatkakaamme siis keittiöstä uudessa jutussa.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s