Metsuri ja rakennusviranomainen

IMG_1997

Välillä eteneminen oli suhteellisen helppoa, jopa lapselle. Välillä aikuisen jalka upposi reiteen saakka…
Kuva omasta kuva-arkistosta.

Herätyskello soi tänään klo 6:50 ja oli vapaa päiväni. Auts! No onneksi syy aikaiseen herätykseen oli mieluinen. Tarkoitus oli tavata metsuri, joka voisi kaataa puut tontillamme ja toimittaa ne sahalle.  Lisämausteena päivän agendalla oli samalla viihdyttää vapaapäivää viettävää 5-vuotiasta. Hän heräsi hokemalla: ”Mä en tahdo tulla mukaan, mä en tahdo tulla mukaan” ja käpertyi syvemmälle peiton alle. Aamuni alkoi siis kerta kaikkiaan lupaavasti…

Vihdoin matkaan päästyämme huomasin, että täytyy vielä pysähtyä tankkaamaan auto. Moottoritiellä arvioin meidän myöhästyvän, akateemisen vartin verran. Kiusaantuneena soitan metsurille, joka on jo aamuvirkkuna paikan päällä. Olipa noloa todeta ettemme ole ajoissa, mutta onneksi hän ymmärsi tilanteen. Koska luulin hänen odottavan tiluksilla, vetelin 5-vuotiasta pulkassa umpihangessa huohottaen kohti määräpäätä. Perille päästyä emme nähneet ristinsielua, ainoastaan tuoreita jäniksen- ja muiden pieneläinten jälkiä. Soitin metsurille uudelleen ja hän ilmoitti, että olikin lähtenyt asioille ja sanoi palaavansa pian. Niin hän tekikin.

"Vielä siinä heilutte..."

”Vielä siinä heilutte…”
Kuva omasta kuva-arkistosta.

Katsoimme yhdessä puita ja hän arvioi, että puuta voisi kaataa ”noin parisenkymmentä”, joista kenties tusinan verran olisi runkopuuksi kelpaavaa tavaraa.  Hän hieman kyseenalaisti koko touhuamme, siinä mielessä että onko edes järkeä kaataa omia puita? Ja miksi emme tee mökkiä hirrestä? Niinpä niin! Nämä ovat näitä maku ja ennen kaikkea budjettikysymyksiä, jos minulta kysyy.

Omien puiden hyödyntämistä puoltaa se, että urakassa saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Puutavaran lisäksi saisi harvennettua metsää, ja ennen kaikkea kuusipuuta, joka kerää vimmatusti itikoita, sekä mielestäni varjostavat turhan paljon. Samalla tuulelle saisi läpivedon, joka vuorostaan hätyyttelisi itikoita pois.

Kyselin kuitenkin rohkeasti arviota työstä, ja hänen laskelmien mukaan puunkaatoon menisi noin 10 h, sekä sitten runkojen kuljettaminen traktorilla sahalle noin 3 kertaa. Hinta-arvioksi muodostui noin 700-800 € + alv.

Siinä vaiheessa ihmettelin itsekseni, että mistä tämä ainainen ”tonni” pulpahtaa esiin? Kun rakensimme omaa taloamme, niin lähes aina tuli lasku työstä kun työstä, jossa oli hintana minimissään 1000€ ! Ja kas, taas olemme tuossa samaisessa maagisessa luvussa!?

IMG_1994

Tässä lasten oma puumaja, josta on komiat näkymät järvelle.
Kuva omasta kuva-arkistosta.

Nyt pitäisi sitten vielä olla lähemmin yhteydessä sahaan ja kysellä hieman lisää, eli riittääkö tuo runkotavara tarkoitukseemme? Tyyliin, tässä nämä puut – mitä näistä saa, mitä on järkevä työstää ja paljon ”lysti” maksaa? Ideaalisin tilanne olisi, jos siitä saisi runkotavarat ja hieman lautaa, siten että ostaisimme loput tarvittavat laudat ja paneelit. Samaan hintaan olisimme saaneet tonttia avarammaksi ja mökin ympäristöä harvennettua.

IMG_1992

Luotettava lapsen kuljetuskalusto.
Kuva omasta kuva-arkistosta.

Päätöksiä, päätöksiä…

Samaan syssyyn ajelimme vielä rakennusviranomaisten kautta. Ajatuksena oli kysellä alustavasti miltä pääpiirustuksemme ja asemakaava näyttää. Tässä vaiheessa 5-vuotias kiukutteli nälkäänsä. Vuoden äiti –palkintoa odotellessa 😉

Noh, lupailin loskassa tarpoessa, että seuraavan visiitin jälkeen menemme herkuttelemaan ”kultaiseen kaareen”. Kun lupasin vielä jälkiruoaksi jäätelöä suklaakastikkeella, niin kiukuttelikin vaimeni.

Virastossa ei taida tähän aikaan vierailla paljon väkeä, koska oli aivan tyhjää ja kaikki virkailijat pomppivat kuorossa ylös ottamaan meitä vastaan. Tämä on palvelua, ehdin ajatella! Kerroin millä asialla olimme, ja ei kestänyt kauaa kun kanslisti kävi kyselemässä jospa rakennusvalvoja, jonka alueeseen kuulumme ehtisi ottaa meidät vastaan. Sekin järjestyi näin ex-tempore! Me like!

Ystävällinen rakennusvalvoja katsoi piirustuksemme ja antoi vain pari pientä huomautusta, jotka koskivat asemakaavaa. Tulisi merkitä rakennusalue, lisätä rakennusmääräysteksti sekä ”kantovesi”.  Rakennusvalvoja vielä mainitsi, että aika harvoin lähdetään saunarakennuksesta liikkeelle. Mutta totesi, että ihan järkeväähän sekin on. Minulle tämä lienee aika tyypillistä, ettei aina ihan kaikkien odotetuimmalla tavalla… Omaa taloa rakentaessa meillä valmistui ensimmäisenä autotalli, jonne saimme kaikki tykötarpeet kuivaan, sekä lämpimän tilan missä työstää erilaisia hommia.

Samalla kerroin, että meillä on ollut haasteita löytää pääsuunnittelijaa ja/tai vastaavaa mestaria. Hän totesikin ettei alueellamme oikein ole ketään… Sehän selittää ongelmani! Mutta hetken mietittyään, hän mainitsi 3 nimeä; yksi ”lähes eläköitynyt” +70-vuotias herrasmies, joka kuitenkin on vielä työelämässä, toisen miehen nimen sekä bonuksena hän totesi, että hänen oma vaimonsakin tekee kyseisiä hommia! Tosin he asuvat nykyään eri kaupungissa, mutta sanoi että hänkin mielellään auttaa!

Täytyy sanoa, että olen kyllä äärimmäisen iloinen kun saan kunnon palvelua, ja täältä sitä totisesti sai!

Näin nämä palaset alkavat pala palalta löytämään paikkansa!

IMG_1993

Kuva omasta kuva-arkistosta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s